Piraattipuolue on Vapauspuolue. Valtion keskeisimpiä tehtäviä on turvata kansalaistensa vapaus: sen täytyy sekä suojella yksilöitä vapauden loukkauksilta että ylläpitää sellaisia olosuhteita, joissa tärkeiden vapaiden valintojen tekeminen on sekä mahdollista että mielekästä.

Ihmisellä on oikeus vapauteen ja itsensä toteuttamiseen, kunhan henkilön toiminta ei uhkaa muiden vastaavia tunnustettuja oikeuksia.

Vapaan kansalaisen itsensä toteuttamista edesauttaisi sosiaaliavun hakemisesta eroon pääseminen, ja maamme siirtyminen perustulomalliin.

Sosiaaliturvan tulee pääosin perustua kaikkien kansalaisten vastikkeettomaan perustuloon, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason ja kannustaa hankkimaan ylimääräisiä tuloja. Perustulo ei vaadi merkittävästi ylimääräistä julkista rahoitusta, sillä tuki korvaa suuren osan nykyisistä tuista.

Perustulo helpottaa erityisesti epäsäännöllisten tulojen saajia kuten pienyrittäjiä, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä, sillä tulojen saanti ei leikkaisi perusturvaa tai edellyttäisi tukien uudelleen anomisia, kuten nykyisessä järjestelmässä, vaan kaikki palkkatulo kasvattaisi käteen jäävää summaa.

Sosiaaliturvan asiakkaiden tilitietojen järjestelmällistä tutkimista ei voida hyväksyä, sillä se loukkaa räikeästi yksityisyydensuojaa. Perustulon käyttöönotto vähentää tarpeetonta byrokratiaa ja yksityisasioiden ruotimista.

Piraattipuolue kannattaa perustulojärjestelmän käyttöönottoa usean vuoden kestävänä siirtymäaikana, jossa vähitellen siirretään osia opintotuesta, perustoimeentulotuki, työmarkkinatuki, peruspäiväraha, kansaneläke ja asumistuki perustulon piiriin. Perustulon rahamäärä tulee määräytymään sen mukaan, millainen taso osoittautuu riittäväksi sitä nostavien toimeentulolle ja parhaiten edistää työmarkkinoiden toimivuutta.

Nykyisen perustoimeentulotuen laskenta sekä maksatus siirtyvät koko maassa Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta lähtien. Hallitus arvioi, että päätöksen myötä kuntien hallintokustannukset laskevat noin 80 miljoonalla eurolla. [1]

Perusosa on osa perustoimeentulotukea. Perusosa on vuonna 2015 yksin asuvalla 485,50 euroa kuukaudessa. Perusosalla toimeentulotuen saajan pitää kattaa:

*ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset, televisiolupa, puhelimen käyttö sekä harrastus- ja virkistystoiminta.

Perusosan lisäksi perustoimeentulotukea annetaan tarpeellisen suuruisiin asumismenoihin, kuten vuokraan tai vastikkeeseen, vesimaksuun, lämmitykseen, sähkölaskuun ja kotivakuutusmaksuun sekä vähäistä suurempiin terveydenhuollon menoihin (esimerkiksi reseptilääkkeet). [2]

Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäisi edelleen kuntien sosiaalitoimen jaettavaksi.

Tämän Kelan maksettavaksi siirtyvän perustoimeentulotuen muuttaminen perustuloksi jollakin järkevällä mallilla ei luulisi olevan ylipääsemätön ongelma, kun rakenteet sen toteuttamiseksi on miltei jo luotu.

Valtaosa poliittisista puolueista kannattaa perustulokokeiluja tai perustuloon siirtymistä. Esillä on ollut monenlaisia laskelmia ja malleja, eikä perustulon määrästä olla vielä päästy yksimielisyyteen. Tähän keskusteluun kannattaa nyt paneutua kaikkien puolueiden yhteistyöllä, ajattelemalla koko kansan etua ja unohtamalla ideologiset eturistiriidat.

Perustuloon siirtyminen muuttaisi ja selkeyttäisi myös sote-uudistuksen rakennetta. Miten perustulo sekä sosiaali- ja terveydenhuolto sitten jatkossa rahoitettaisiin?

Hallitus päätti 29.8.2013 rakennepoliittisessa ohjelmassaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamisen vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia selvitetään laajapohjaisessa valmistelussa (mukana mm. parlamentaarinen edustus, eri rahoittajatahot ja järjestöt).

Työryhmän tehtävänä on (oli)

  •  laatia selvitys vaihtoehdoista, joilla voidaan selkiyttää sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta sekä poistaa sen ongelmia.

  • ottaa huomioon tuleva hallituksen esitys uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. 

  • ottaa huomioon palvelujen ja etuuksien saatavuus ja oikeudenmukainen kohdentuminen sekä terveydenhuoltolain ja potilasdirektiivin mukainen asiakkaan/potilaan valinnanvapaus

  •  ottaa huomioon opiskelijaterveydenhuollon, kuntoutuksen, vanhuspalveluiden, työterveyshuollon sekä lääkehuollon saatavuus

  • ottaa huomioon kaikki rahoituskanavat, kuten valtionosuudet, kuntien rahoitus, Kela, työeläke- ja vakuutusyhtiöt, työnantajat ja työntekijät, seurakunnat, potilasvakuutus ja muut vastuuvakuutukset sekä palvelujen käyttäjien maksamat asiakasmaksut

  • hyödyntää valmistelussa mahdollisuuksien mukaan tuloksia, joita saadaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen liittyvistä kokeiluista. 

Työryhmä päätti työnsä 18.3.2015, tuloksia en vielä löytänyt. [3]

Kuten yhden nappulan siirto shakkilaudalla vaatii kaikkien muiden nappuloiden aseman tarkastelua uuden tilanteen pohjalta, samoin on tässä politiikkapelissäkin. Piraattien asialistalla on myös vahvasti verotuksen selkeyttäminen, yksinkertaistaminen ja ajanmukaistaminen, joka helpottaisi näiden rahoituskanava -pohdintojen kanssa.

Tätä ylläkuvattua peliasetelmaa tutkimalla tulisi perattua hallinnosta ja virastoista paljon kalliita päällekkäisiä tasoja ja toimintoja, jo yksistään siitä koituu perustulon luomiseen tarvittavat säästöt jos tarkastelu tehdään realistisesti ketään suosimatta ja ketään unohtamatta.


 

[1] http://www.talouselama.fi/uutiset/paatos+tuli++toimeentulotuki+siirtyy+pois+sossun+luukulta/a2239930

[2] http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki

[3] http://www.stm.fi/monikanavaisen-rahoituksen-purkamisen-vaihtoehtoja-selvittava-tyoryhma