Tähän talousvaikuttajien ryhmään kuulut, koska olet suomalainen. Kuulut osana suomalaseen yhteiskuntaan. Yhteiskuntaa ylläpidetään verovaroilla. Sinäkin maksat veroja ja/tai käytät verovaroilla kustannettuja etuja.
Veroja maksetaan valtiolle, kunnille ja sosiaaliturvarahastoille, joita ovat Suomessa lakisääteistä eläketurvaa hoitavat eläkelaitokset. Evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on myös oikeus verottaa jäseniään.
Veronmaksajana et voi päättää, mihin juuri sinun veroeurosi käytetään. Verot kootaan yhteiseen kassaan, josta ne ohjataan eri kohteisiin. [1]
Maksamistasi veroista saat kuitin täältä: http://www.verokuitti.fi/
Siitä näet paljonko olet maksanut esim. puoluetoiminnan tukemista, apurahoja taiteilijoille, maatalouden satovahinkoja ja presidentin matkakuluja.
Kuten huomaat kun tarkastat kuittisi loppuun asti, Sosiaali- ja terveysmenot vievät leijonan osan sekä Opetus ja kulttuuri myös melkoisen siivun tuottamastasi varallisuudesta.
Juuri näitä menoeriä on hallitus epätoivoisesti koettanut järjestellä uudelleen viime päivinä, ennen kuolemaansa. Huonolla menestyksellä, on uutisoitu.
Kunnallis- ja kirkollisveroa sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua pitää maksaa, kun palkkatulot ylittävät keskimäärin noin 9 740 euroa vuodessa. Yle-veroa maksetaan, kun palkkatulo on 8 120 euroa tai enemmän.
Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua menee sen sijaan jo heti ensimmäisestä ansaitusta eurosta. [1]
Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöveron osuudesta sekä kiinteistöverosta.
Jos olet keskipalkkainen, kunta käyttää noin 17% ansiotuloistasi palveluiden tuottamiseen. Palkansaajan maksamien tuloverojen määrää ja rakennetta vuonna 2015 on havainnollistettu alla olevassa kuviossa [2]
Verovaroin kustannettava peruspalveluohjelma on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä opetus- sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Kuntatalouden kehitysarvion sekä peruspalvelujen tilaa koskevan osan on valmistellut kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta. Ohjelma on valmisteltu valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä ja se on hyväksytty valtiovarainministerin johtamassa peruspalveluohjelman ministeriryhmässä, jossa ovat mukana hallinto- ja kuntaministeri, peruspalveluministeri, sosiaali- ja terveysministeri, opetusministeri, maahanmuuttoministeri sekä oikeusministeri. [3]
Talousvaikuttajana sinä siis osallistut yhteiskunnan kustannusten rahoittamiseen pelkästään olemalla elossa. Elämäntilanteesta riippuen me joko kasvatamme tai kulutamme talousvarantoa. Elinkaareen mahtuu monia vaiheita. Tilastokeskuksen mukaan työikäiseen väestöön kuuluvat kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt. Nykyisin Suomessa todella tuottavaa työtä tekevät korkeintaan 18-65 -vuotiaat henkilöt.
Työssäkäyntitilaston mukaan työttömien ja eläkeläisten määrä on lisääntynyt yli 100 000: lla vuosien 2011–2013 aikana. Työttömiä oli 71 600 henkilöä enemmän vuonna 2013 kuin kaksi vuotta aikaisemmin ja 47 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Eläkeläisten määrä kasvoi vuodesta 2012 vuoteen 2013 lähes 20 300 :lla ja kahden edellisen vuoden aikana yhteensä 36 300 :lla. Kymmenessä vuodessa eläkeläisten määrä on kasvanut yli 175 000 :lla. [4]
Tällä hetkellä 100 työllistä kohden on 55 vanhusta ja lasta huollettavana, vuonna 2020 huollettavien määrän ennustetaan olevan 100 työllistä kohden 65 ja vuonna 2030 jo yli 70. [5]
Kun lähivuosina etenkin vanhusten määrä lisääntyy rajusti suhteessa työllisten määrään, tästä aiheutuu paha ylläpito-ongelma. Iäkäs väestö tarvitsee enemmän ja kalliimpia sosiaali- ja terveyspalveluita kuin lapset ja nuoret. Kunnat ostivat jo viime vuonna yksityisiltä, pääomasijoittajien (osa rekisteröity veroparatiiseihin) rahoittamilta voittoa tavoittelevilta hoivapalvelujen tuottajilta sosiaalipalveluja 300 miljoonalla eurolla. Koska kunnat eivät näitä palveluja kykene itse tehokkaasti tuottamaan, vaikka ovat siihen velvoitettuja. [6]
* * *
Johtavien virkamiesten laatima muistio nimeää ensi vaalikaudelle 11 "kiperää ongelmaa".
Esiin nostettuja ongelmia ovat
1) digitalisaation vähäinen hyödyntäminen,
2) eriarvoistumisen kasvu,
3) osaamisperustan mureneminen sekä
4) liikenteen infrastruktuurin ja rakennuskannan rappeutuminen.
5) hidas bio- ja kiertotalous,
6) ilmastonmuutoksen liian hidas hillintä,
7) julkisen talouden kestävyys,
8) kilpailukyvyn heikkeneminen,
9) korkea työttömyys,
10) yhteiskunnallisen luottamuksen rapautuminen sekä
11) turvallisuuden ylläpitämisen vaikeutuminen.
* * *
Montako suuta sinä ruokit uurastuksellasi nyt, vai oletko elämänvaiheessa jossa elät tulonsiirroilla – entä tulevaisuudessa? Nouseeko sinun palkkasi ja siitä maksamasi veron määrä samassa suhteessa kuin huoltosuhde? Saatko tulevaisuudessa lisää kavereita huhkimaan työelämän ulkopuolisille yhteiskunnan jäsenille ruokaa? Ja juuri kuulin että valtionvelkamme kasvaa miljoonalla joka toinen tunti – sekin pitäisi maksaa pois tai ainakin pienemmäksi, ennenkuin korot nousevat niin että Suomi menee konkurssiin.
Näitä elämäämme arkisina kuuluvia asioita hoidetaan politiikan keinoin eduskunnassa. Jossa tuskin tänä keväänä lyödään lukkoon vain muutaman pääkohdan hallitusohjelmaa seuraavaksi nelivuotiskaudeksi.
Piraattipuolue toteaa:
Oikeudenmukaisen talouspolitiikan perusteena on koko yhteiskunnan etu ilman eri ryhmien vastakkainasettelua.
Verotuksen yksinkertaistaminen on tarpeen, sillä järjestelmää on kokonaisuudessaan liki mahdoton ymmärtää ja sen vuoksi kansalaisen oikeusturva verotusasioissa on heikko. Nykyinen verotusjärjestelmä vaatii usein ulkopuolisen verotusasioihin erikoistuneen apua, jotta kaikki asiaankuuluvat verovähennykset saadaan hyödynnettyä. Verosuunnittelun tarvetta on siis vähennettävä.
Perustulon käyttöönotto vähentäisi huomattavasti sosiaaliturvajärjestelmään liittyvää byrokratiaa. Sosiaaliturvan tulee pääosin perustua kaikkien kansalaisten vastikkeettomaan perustuloon, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason ja kannustaa hankkimaan ylimääräisiä tuloja. Perustulo ei vaadi merkittävästi ylimääräistä julkista rahoitusta, sillä se korvaa suuren osan nykyisistä tuista.
Perustulo parantaa erityisesti pienyrittäjien, opiskelijoiden, tutkijoiden, toimeentulotuella elävien, pätkä- ja silpputyöläisten, freelancereiden, luovan työn tekijöiden ja urheilijoiden asemaa. Ne, joilla tulot tulevat epäsäännöllisesti tai satunnaisina piikkeinä, saisivat toimeentulonsa turvaksi perustulon, jota muut saadut tulot eivät vähennä. Heidän ei tarvitsisi taistella tukiensa puolesta, eivätkä he joutuisi tulo- tai kannustinloukkuihin.
Hyvinvoiva yhteiskunta kehittyy hyvinvoivista yksilöistä. Yksilöllistä hyvinvointia rakentaa puhdas ympäristö, riittävä toimeentulo sekä kyky toimia mielekkäästi osana yhteiskuntaa.
Maailman monimuotoistuessa on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun ja henkilökohtaisten mahdollisuuksien toteutumiseen. Lakien ja säädösten on oltava selkeitä, ja niiden tulee kohdella kaikkia osapuolia tasavertaisesti. Kaikkien kansalaisten, yhteiskunnallisten toimijoiden ja puolueiden on saatava osallistua tasa-arvoisesti demokraattiseen prosessiin. Päätöksenteon avoimuutta ja mahdollisuuksia osallistumiseen on lisättävä.
Lähteet:
[1] http://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/Verotietoa-nuorille/
[2] http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/
[4] http://www.stat.fi/til/tyokay/2013/04/tyokay_2013_04_2015-03-12_tie_001_fi.html
[5] http://www.hpl.fi/www/fi/ajankohtaista/blogi/index.php?we_objectID=446
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.