Ota 20 ilmaiskierrosta

Ei omaa rahaa, ei riskiä


sunnuntai, 3. toukokuu 2015

Avarsin tietoisuuttani ministeriöistä

Aloin aikani kuluksi tutkia, millainen virkakoneisto on kussakin Suomen ministeriössä. Tässä kun odottelen tietoja hallituksen tulevasta kokoonpanosta, ja ketkä kansanedustajat tulevat työskentelemään eri valiokunnissa.

Tutkimiseni tuloksesta olen aika järkyttynyt. Tiesin että virkamiehiä on paljon, mutta en olisi uskonut millaisia mammuttikoneistoja ministeriöt todellisuudessa ovat. Seuraavat luvut olen nopeasti kerännyt eri ministeriöiden omilta verkkosivuilta, heidän esittämässään muodossa. Ne eivät siis välttämättä ole vertailukelpoisessa muodossa eri ministeriöiden kesken.

Jos aloitamme 'pääministeriöstä' eli Valtioneuvoston kansliasta (VNK). Valtioneuvoston kanslia on valtioneuvoston kolmanneksi suurin ministeriö. Siellä työskentelee noin 550 henkilöä erilaisissa asiantuntija- ja palvelutehtävissä.

Valtioneuvoston kanslian pääluokan talousarviomäärärahat vuonna 2015 ovat 186,5 miljoonaa euroa. Puoluetoiminnan tukemiseen käytetään 32 miljoonaa euroa.

Sitten Ulkoasiainministeriö (UM). Henkilöstöä Suomessa 998. Kokonaisbudjetti 1 363 miljoonaa euroa, josta toimintamenot 200,6 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyö 926,2 miljoonaa euroa. Kriisinhallinta 80,2 miljoonaa euroa.

Oikeusministeriö (OM). Henkilöstömäärä: 277 (mukana harjoittelijat). Naisia: 191 (69 %), miehiä: 86 (31 %) Oikeusministeriön hallinnonalan henkilöstömäärä on oman raportointijärjestelmän mukaan 9 584 (mukana luvussa kaikki harjoittelijat, joita yhteensä 11 henkilöä) .

- Tuomioistuinlaitos: 3 307 henkilöä, 34,5 %

- Rangaistusten täytäntöönpano: 2884 henkilöä, 30,1 %

- Ulosottolaitos ja Konkurssiasiamiehen toimisto: 1 323 henkilöä, 13,8 %

- Oikeusapu ja Kuluttajariitalautakunta: 1 037 henkilöä, 10,8 %

- Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat erillisvirastot: 472 henkilöä, 4,9 %

- Syyttäjälaitos: 561 henkilöä, 5,9%

Ministeriön hallinnonalan määrärahat vuonna 2015 ovat 899 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa sitä, että oikeusministeriö on budjetiltaan kolmanneksi pienin ministeriö.

Sitten Sisäministeriö (SM), se Päivi Räsäsen (ent.) valtakunta. Sisäministeriön hallinnonalan kokonaishenkilömäärä on vuoden 2014 talousarvion mukaan 14 966 henkilötyövuotta (2013 tilinpäätös: 15 277 htv). Suurimmat työllistäjät ovat poliisitoimi noin 10 300 ja Rajavartiolaitos noin 2 700 henkilötyövuodella. Sisäministeriön hallinnonalan kokonaismenot ovat vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa yhteensä 1 264 miljoonaa euroa.

Puolustusministeriö (PLM). Puolustusministeriössä työskentelee noin 145 henkilöä. Luku sisältää noin 20 sotilasvirkaa. Puolustusministeriön sisäinen johtamistapa on samanlainen kuin minkä tahansa siviiliviraston.

Palkattua henkilöstöä puolustushallinnossa (puolustusministeriö, puolustusvoimat ja puolustushallinnon rakennuslaitos) on noin 15 500.

Puolustusmenojen_jakautuminen.jpg

 

Puolbudjetin_osuus_valtion_budjettitalou

Valtiovarainministeriö (VM). Ministeriössä työskentelee noin 380 henkilöä.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla työskentelee noin 12 000 henkilöä, joista suurin osa on vero- ja tullihallinnon palveluksessa. Muita hallinnonalan virastoja ovat aluehallintovirastot, maistraatit, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Valtiokonttori, Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus sekä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus.

VM:n menot vuonna 2015 ovat noin 17 miljardia euroa.

menot_hallinnonaloittain.jpg

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus valtion talousarviosta vuonna 2014 on noin 6,6 miljardia euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on Suomen vanhimpia ministeriöitä; se aloitti toimintansa autonomian ajan alussa vuonna 1809 keisarillisen Suomen senaatin kirkollistoimituskuntana. Kirkollistoimituskunnan ensimmäinen virkamies oli Henrik Reinhold Bäck. Koko hallinnonalan henkilöstön määrää en löytänyt selatessani ministeriön sivuja.

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM). Henkilökuntaa ministeriössä on noin 300 ja koko hallinnonalalla 5 100. Maa- ja metsätalousministeriön budjetin suuruus on noin 2,8 mrd euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM). Liikenne- ja viestintäministeriössä on noin 170 työntekijää. Ministeriössä on kolme osastoa: liikennepolitiikan osasto, viestintäpolitiikan osasto ja yleinen osasto. Hallinnonalalle on budjetoitu 2,9 miljardia euroa.

Mielenkiintoisia rahasummia löytyy taulukosta julkaisussa http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=3759139&name=DLFE-26394.pdf&title=Liikenne-%20ja%20viestintäministeriön%20hallinnonalan%20tulostavoitteet%20vuodelle%202015

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan eli TEM-konserniin kuuluu seitsemän virastoa, kolme yhtiötä, useita valtionapuyhteisöjä ja rahastoja sekä 15 ELY-keskusta ja 15 TE-toimistoa. Koko hallinnonalalla on henkilöstöä noin 12 000.

TEM_lohkoittain.jpg

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Budjetissa 12,8 miljardia euroa. Vuoden 2014 lopussa STM:n palveluksessa oli 448 henkilöä. Tällä hetkellä STM:n palveluksessa on noin 400 henkilöä. Henkilöstöstämme naisia on lähes kolme neljäsosaa.

Ympäristöministeriö (YM). Kokonaishenkilötyövuosien määrä ympäristöministeriön hallinnonalalla on vuonna 2014 Metsähallituksen luontopalvelujen henkilöstö mukaan lukien noin 1 320 henkilötyövuotta. Vuodelle 2015 kehysehdotus 286,9 miljoonaa euroa.

* * *  Tämän tiedon valossa alan ymmärtää, miksi mummojen ja työttömien sekä päiväkotilasten rahat on tarpeen kerätä hallinnon käyttöön.

 

sunnuntai, 19. huhtikuu 2015

Valinnan paikka

Nyt on parin kuukauden vaalityö tehtynä, ja huomenna on vaalisunnuntai. On ollut ensikertalaiselle perin mielenkiintoinen kokemus päästä keskustelemaan äänestäjien kanssa, ja kuulla mikä juuri tänä keväänä on päällimmäisenä kansalaisten tärkeysjärjestyksessä.

Mielissäni olen suuresta kiinnostuksesta, jota Piraattipuolueen vaaliohjelmaa ja agendaa kohtaan on osoitettu, ja vielä enemmän mielissäni hyvästä palautteesta ja kannustuksesta. Kiitos siitä.

Olen innoissani menossa tehtävään, jota jotkut poliitikot ovat sanoneet jopa 'kusitolppana olemiseksi'. Uutiset kertovat päivä päivältä synkemmistä talousnäkymistä, ja kuinka Suomi on syvällä suossa suurtyöttömyyden ja rakennemuutosten kourissa. Totuutta silmiin katsoen ymmärrän hyvin haasteen suuruuden, ja se siinä kai kiehtookin eniten.

PGehdokas.jpg

Olemme nyt aitiopaikalla todistamassa aikakausien vaihtumista ja sopeutumassa uudenlaisiin elämisen ehtoihin. Mukana maailmanlaajuisessa nopean tiedonsiirron verkossa, mukana maailmanlaajuisessa talous- ja finanssipolitiikassa, näkemässä Aasian ja Afrikan nousu ja Euroopan valuuttahankaluudet. Kaikkialla tapahtuva kehitys - niin kielteinen kuin positiivinenkin - vaikuttaa myös meillä Suomessa.

Olen sen ikäinen, että tähtään vain tähän tulevaan nelivuotiskauteen, en ikipoliitikoksi. Tämä 62 vuoden elämänkokemus tarkoittaa myös sitä, että hurviteltuani elämän vuoristorataa välillä pää pilvissä ja välillä syvyyksiin sukeltaen olen valmentautunut kohtaamaan eteen tulevat asiat rohkeasti ja luottaen että niistä aina selvitään. Vaalityössä olen myös tavannut muiden puolueiden ehdokkaita ja heissä monta mukavaa tulevaa työtoveria. Hyvällä yhteistyöllä ja asioihin keskittymällä saadaan tuloksia aikaan, ei kilpailemalla puolueiden kesken valta-asemista.

Nyt on siis enää vaalityöstä jäljellä muistuttaminen huomisesta äänestyksestä!  Vaikka olisi vähän vilpoisa sää, niin sinunkin kannattaa käydä piirtämässä oman ehdokkaasi numero vaalipaikalla siihen juuri sinulle varattuun äänestyslappuun. Minun numeroni on 246, eli laita vain parillisia numeroita peräkkäin.  Siis kaksi, neljä, kuusi...

PGennakko1.jpg

sunnuntai, 5. huhtikuu 2015

Opiskelin vähän kansantaloutta

Talouskasvu

Taloustieteen merkittävimpiä kysymyksiä on, että miksi jotkin maat ovat niin köyhiä ja toiset niin rikkaita toisiinsa verrattuna.

Niin tärkeä on tämä kysymys ekonomisteille aina ollut, että jopa nykyaikaisen taloustieteen perustajana pidetyn Adam Smithin pääteoksen nimi Kansojen varallisuus vihjaa siihen vastaavansa. Yksiselitteistä syytä talouskasvuun on ehkä mahdoton antaa, eikä ekonomisteilla ole vieläkään esittää kysymykseen kattavaa vastausta. Eräitä syitä talouskasvulle pidetään kuitenkin yleisesti pätevinä.

Tavallisesti nykytaloustieteessä kasvun taustalla olevat tekijät on tapana jaotella seuraavasti:

·       Investoinnit ja etenkin niiden osuus kokonaistuotannosta eli säästämisaste kasvattavat työntekijöiden käytettävissä olevien tuotantovälineiden eli pääoman määrää.

·       Tuottavuus kuvaa jokaista pääomayksikköä kohti tehtävää tuotannon määrää. Tuottavuuseroille puolestaan on useita syitä:

·       Tekniikka selittää osan tuottavuuseroista. Edistyneempi teknologia mahdollistaa korkeamman tuotannon.

·       Tehokkuus eli menettelytavat, tuotannon järkeistäminen, ahkeruus, ym. selittää loput tuottavuudesta.

Solowin kasvumalli jakaa talouskasvun aiheuttajat seuraavasti:

1.     teknologinen kehitys

2.     inhimillisen pääoman kehitys ja kasvu

3.     tuotannollisen pääoman kasvu

4.     väestönkasvu

Edes syiden tunnistaminen jonkin tietyn maan varallisuuteen on hankalaa, mutta vielä vaikeampaa on niiden selittäminen. Talouskasvun tutkiminen onkin yksi taloustieteen aktiivisimpia tutkimuskohteita, johon huomio on viime vuosina vain keskittynyt entistä enemmän.

Talouskasvua siis huutaa näissä eduskuntavaaleissa lähes jokainen puolue, vaikkei edes tiedetä mitä se on. Miksi talouskasvua tavoitellaan ikenet verillä?

”Perinteisesti talouskasvuun on suhtauduttu positiivisesti ja se on yhdistetty ihmisten mielikuvissa yhteiskunnalliseen edistykseen ja hyvinvointiin. Ilmastonmuutos ja erilaiset ympäristökriisit ovat kuitenkin synnyttäneet talouskasvuun kriittisesti suhtautuvan opposition, joka on selvästi vahvistunut viime vuosina.  Niin kutsuttu degrowth-liike on saanut näkyvyyttä myös suomalaisessa keskustelussa.

Talouskasvun välttämättömyydestä, hyödyllisyydestä tai haitallisuudesta keskustelu on usein varsin tunnepitoista ja monesti argumentit jäävät kevyiksi. Yksi suurimmista ongelmista talouskasvukeskustelussa lienee se, ettei sen tärkeintä käsitettä useinkaan määritellä selkeästi. Mitä talouskasvulla tarkoitetaan?

 

…Aloitetaan pohtimalla sitä, onko talouskasvu välttämätöntä nykymuotoisessa velkaan perustuvassa rahatalousjärjestelmässä?

Nykyisessä talousjärjestelmässä lähes kaikki taloudelliset suhteet perustuvat rahallistetuille velkasuhteille, jotka erääntyvät tietyn ajan kuluessa. Siksi talouden sulavan toiminnan kannalta on tärkeää, että talouden rahavirtojen määrä pysyy kasvussa. Tällöin taloudelliset toimijat ja ennen kaikkea velkarahalla investoineet tahot selviävät vanhoista velkasitoumuksistaan ja ovat valmiita solmimaan uusia.  Tämä rahatalousjärjestelmän peruslogiikka sivuutetaan valitettavan usein varsinkin valtavirtaisen taloustieteen teoretisoinnissa.

…Entä sitten talouskasvun ja julkisen talouden ”kestävyyden” sekä hyvinvointipalveluiden rahoittamisen välinen yhteys? Ajatus siitä, että talouskasvua tarvitaan julkisen talouden tasapainottamiseksi ja hyvinvointipalveluiden tuotannon rahoittamiseksi on mielekäs ainoastaan silloin, jos nykyisin vallitsevasta julkisen taloudenpidon mallista halutaan pitää kiinni.

…on perusteltua väittää, että hyvinvointipalveluiden laajentaminen ei ole mahdollista ilman reaalista talouskasvua tai verorakenteiden muuttamista. Olemassa olevan palvelutason ja tulonsiirtojen säilyttäminen sitä vastoin on yleensä mahdollista, vaikka nimellinen kasvu perustuisi pääosin hintojen nousuun.

Tämä tarkastelu osoittaa hyvin nykyisen julkisen taloudenpidon rajoitteet ja ongelmat. Jos hyvinvointipalveluiden laajentaminen nähdään tarpeelliseksi, ja sekä nimellisen että reaalisen talouskasvun edellytykset ovat heikot yritysten vältellessä investointeja sekä muita palkansaajakorvauksia (kokonaiskysyntää) synnyttäviä ja reaalista tarjontaa lisääviä tuotantotoimia, ei julkinen sektori pysty tuottamaan palveluita rahoitusrajoitteen vuoksi. Rahoitusrajoite on entistä todennäköisempi silloin, kun ulkomaan sektorin kysyntä on vähäistä ja vaihtotase on alijäämäinen. Tässä tilanteessa vaihtoehtoina ovat julkisten palveluiden tuottamisesta luopuminen tai funktionaalisen rahoituksen malliin siirtyminen.

Julkisen talouden kestävyysvaje ja eläkeiän nostaminen

Kestävyysvaje on viime aikoina ollut esillä paljon, mutta sen merkitys on jäänyt hämäräksi eikä julkisen talouden ongelmien vakavuutta täysin ymmärretä. Kymmenen vuoden aikana 1999–2008 Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen eikä kestävyysvajetta silloisten laskelmien mukaan ollut. Sen jälkeen laaja kansainvälinen talouskriisi iski Suomen talouteen voimakkaasti. Tuotanto asukasta kohti on nyt vuoden 2005 tasolla, veroaste on noussut ja korkean kustannustason takia talouden yleiset näkymät ovat heikot. Kasvavien ikäsidonnaisten menojen rahoittaminen verotusta kiristämällä voi osoittautua käytännössä mahdottomaksi. Verojen nostamisella olisi joka tapauksessa merkittäviä haittavaikutuksia. 

Vajeeksi arvioitiin elokuussa 2014 neljä prosenttia (4%) bkt:sta. Sen poistamisessa eläkeuudistuksen osuudeksi asetettiin yksi prosenttiyksikkö (1%) ja syyskuun sopimuksen arvioitiin vastaavan tätä. Lisäksi hallituksen tavoite on poistaadot_lucy.jpg kestävyysvaje nostamalla työllisyysasteita muissakin ikäluokissa ja tehostamalla julkista hallintoa ja palvelutuotantoa. 

”…Kestävyysvaje ei ole suomalainen keksintö. Kuten monet muutkin suomalaista talouspolitiikkaa viime vuosina ohjanneet käsitteet, myös kestävyysvaje on peräisin EU:sta. EU:n piirissä laaditaan muutaman vuoden välein niin kutsutut kestävyyslaskelmat, joiden tarkoituksena on analysoida julkisen talouden tilaa pitkällä aikavälillä. Kestävyysvaje on näitä laskelmia varten kehitetty indikaattori.

…Valtiovarainministeriön linjaa [menoleikkaukset] ei ole kuitenkaan nielty ilman kritiikkiä, mihin vaikuttavat osaltaan havainnot 1990-luvun alun laman jälkeisten leikkausten yhteiskunnallisista vaikutuksista. Kritiikin kärjeksi eivät kuitenkaan ole muodostuneet vaatimukset hyvinvointivaltion toimintojen vahvistamisesta tai inhimillisen kärsimyksen estämisestä hinnalla millä hyvänsä. Sen sijaan vasta-argumentoinnissa on keskitytty kestävyyslaskelmien luotettavuuteen, niiden metodologisiin ongelmiin sekä taustaoletusten uskottavuuteen.

…Talousasiantuntijoiden selitysmallissa pitkälle edennyt julkinen velkaantuminen johtaa rahoitusmarkkinoiden hermostumiseen ja valtion velkapapereiden korkojen nousuun. Jos julkista taloutta ei onnistuta tasapainottamaan ajoissa, ajautuu valtio lopulta tilanteeseen, jossa sen on mahdotonta saada rahoitusta. Tässä tilanteessa hyvinvointipalveluiden tuottaminen sekä finanssipolitiikan harjoittaminen ylipäätään olisi erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta.

…Taloudellisesti suvereenit valtiot [joilla on oma valuutta] pystyvät halutessaan turvautumaan omien kulutuspäätöstensä toteuttamisessa niin sanottuun funktionaaliseen rahoitukseen, jossa lähtökohdaksi asetetaan budjettitasapainon sijasta muut tavoitteet, esimerkiksi täystyöllisyys tai riittävän laajat hyvinvointipalvelut.

…Kestävyysvaje tarjoaakin oivallisen lähtökohdan keskustelulle siitä, millä tavalla yhteinen talousjärjestelmämme tulisi järjestää, jotta yhteiskunnan enemmistön näkemystä vastaavat yhteiskunnalliset tavoitteet voitaisiin toteuttaa.”

bigdebt.jpg

Suomi ei voi mennä konkurssiin.

Keväällä 2015 kansan valitsemat 200 kansanedustajaa ja heidän keskuudestaan syntyvä uusi hallitus joutuvat kuromaan umpeen ~10 miljardin euron kestävyysvajeen neljän vuoden toimikautensa aikana. Onnistuuko se? Onko vain kaksi vaihtoehtoa: leikkaukset (palvelujen alasajo) tai elvyttäminen (lisävelkaantuminen)? Median ja etujärjestöjen vaalikonekysymykset ovat johdattaneet tällaiseen ajatteluun, ja vaalitentit samoin. Riippuu vain puolueen ’väristä’ kumpaa sieltä olisi tarjolla.

Miksi kestävyysvajeen merkitys on hämärä? Nykyajan tunnustetuimpia taloustutkijoita on haastateltu ympäri Euroopan, ja heidän näkemyksensä ratkaisuista eroavat yllättävän paljon toisistaan. Kenen sitten tulisi löytää vastaus, missä se viisasten kivi piilee?

Työllisyyden parantaminen

Eri puolueet lupaavat vaalikansalle parantavansa työllisyyttä. Mitenkähän sen lupauksen lunastaminen käytännössä onnistuu? Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan suunta on (maan tavan ja vanhan toimintalinjan jatkuessa) seuraava:

”Työllisyyden kasvuun – edes viiveellä - ei välttämättä riitä se, että BKT kääntyy kasvuun. Mikäli vuosille 2014 ja 2015 ennustettu vaatimaton kasvu toteutuu, se on kuitenkin niin heikkoa, että kasvu jää reilusti alle niin sanotun työllisyyden kasvukynnyksen.” (TEM ennuste_kevat_2014.pdf)

TEM analyyseja 60/2014:

”Työvoiman määrän vähentyessä vuonna 2013 ja vuoden 2014 alussa työvoiman ulkopuolella olevista ryhmistä kasvoivat erityisesti kotona olevat eli omaisia tai lapsia hoitavat ja ns. muut. Vuoden 2014 edetessä kotona olevien määrä on kääntynyt laskuun, mutta ns. muut -ryhmän koko on kasvanut edelleen. Myös kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä työvoiman ulkopuolelle jääneiden osuus on kasvanut, vaikka ikääntynyt työvoima on lisääntynyt määrällisesti ikäluokkien suuren koon vuoksi.

Työttömyyden ja piilotyöttömyyden kehitys on eriytynyt, ja aivan viime vuosina piilotyöttömyyden kasvu on ollut nopeampaa kuin työttömyyden kasvu, mikä heijastelee työmarkkinanäkymien heikentymistä työttömien luopuessa työnhausta. Viimeisen vuosineljänneksen aikana työmarkkinoilta on poistunut erityisesti miehiä, mikä viittaa osaltaan teollisen työn ahdinkoon ja osaamisen joustamattomuuteen.

Vuonna 2015 työttömiä työnhakijoita on 340 000 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli 12 kuukautta työttö- mänä työnhakijoina olleita henkilöitä on 93 000 vuonna 2014 ja 100 000 vuonna 2015. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on 44 000 henkilöä vuonna 2014 ja 45 000 henkilöä vuonna 2015.

…nuorisotakuu ei ole hidastanut nuorten työttömyyden pitenemistä keski-ikäisiin verrattuna. Tarkastusvirasto kuitenkin arvioi, että heikkojen tulosten syynä on ollut heikko suhdannetilanne. On mahdollista, että ilman takuuta tilanne olisi vielä huonompi.”

Tässä ollaan – mihin mennään?

Konkaripoliitikkomme asiantuntijoineen eivät ole ratkaisuja velkaantumisen taittamiseen löytäneet, pitäisikö ensikertalaisen kansanedustajaehdokkaan ne keksiä?

En ole antanut vaalikoneille yhtään perinteistä ’vaalilupausta’, koska realistisesti ei ole mahdollista yhden ihmisen lupauksia tässä hallintojärjestelmässä toteuttaa. Eikä edes yhden puolueen lupauksia. Eikä ollut hallituksenkaan lupauksilla suurta painoarvoa kuluneella kaudella.

Lausuntoja, selvityksiä, tutkimuksia ja kannanottoja on julkaistu, mietintöjä laadittu, kokouksissa istuttu ahterit hellänä viikkoja ja kuukausia – mutta missä tulokset? Hankkeita on perustettu ja turhina jo lopetettukin, rahaa hassattu ja kilokaupalla raportteja toimitettu mm. EU:n toimielimille. Mutta ongelmat sen kuin syvenevät, säästösyistä valokin on jo sammutettu tunnelin päästä.

Onko syy valtionjohdon toimintatavoissa? Liian monimutkaisissa ja tehottomissa hallintoprosesseissa? Vanhan protokollan mukaan etenevässä marssijärjestyksessä?

Elämä jatkuu joka tapauksessa, saa hallitus päätettyä niin tai ei saa päätettyä. Herää myös kysymys, missä kansalaisten elämää määrittävät päätökset oikeasti tehdään? Pehmein matoin vaimennetuissa vallan kabineteissa, joissa hallintoalamaisten kohtalot sinetöidään? Valtioneuvoston ja ministeriöiden virkamiehet vaivihkaa sitten panevat näitä ’ohjeistuksia’ toimeen?

Piraattipuolue ajaa hallinnon avoimuutta ja päätöksenteon tuomista lähemmäs kansalaisia. Meidän mielestämme vireillä olevista hankkeista ja lakiesityksistä pitää tiedottaa selkeästi ja ymmärrettävästi niin ajoissa, että kansalaisilla on mahdollisuus tutustua asioihin sekä antaa niistä palautetta jatkovalmistelua varten. Haluamme rakentaa parempaa toimivampaa demokratiaa.

Yhteiskunnan rakenteiden (mm. teollisuus, väestön ikääntyminen, rahoituskriisi) nopeassa muutoksessa kunnat eri puolilla Suomea ovat valmistautuneet ja osaksi toimeenpanneetkin jo keskeneräisiä kunta- ja sote-uudistuksia kukin omalla tavallaan, kokeillen ja tuskaillen valtiollisen päätöksenteon hitautta. Kaikki me tiedämme edellisen hallituksen viime vaiheiden uutisoinnista, mihin jamaan nämä suuret koko maata koskevat muutokset jäivät.

Tässäpä pieni pala purtavaksi meille kansanedustajaksi pyrkiville.

Piraattipuolue toimii perinteisen talouspoliittisen jaottelun ulkopuolella, eikä suoraan ota kantaa valtiontalouden kokoon tai vastaaviin kysymyksiin. Oikeudenmukaisen talouspolitiikan perusteena on koko yhteiskunnan etu ilman eri ryhmien vastakkainasettelua.

Piraattipuolue haluaa vähentää tarpeetonta byrokratiaa. Liian monimutkainen byrokratian rattaisto vaikeuttaa järjestelmän ymmärtämistä, sekä aiheuttaa yhteiskunnalle ja yksilölle taloudellisia tappioita.

Verotuksen yksinkertaistaminen on tarpeen, sillä järjestelmää on kokonaisuudessaan liki mahdoton ymmärtää ja sen vuoksi kansalaisen oikeusturva verotusasioissa on heikko. Nykyinen verotusjärjestelmä vaatii usein ulkopuolisen verotusasioihin erikoistuneen apua, jotta kaikki asiaankuuluvat verovähennykset saadaan hyödynnettyä. Verosuunnittelun tarvetta on siis vähennettävä.

Perustulon käyttöönotto vähentää huomattavasti sosiaaliturvajärjestelmään liittyvää byrokratiaa.

Sosiaaliturvan tulee pääosin perustua kaikkien kansalaisten vastikkeettomaan perustuloon, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason ja kannustaa hankkimaan ylimääräisiä tuloja. Perustulo ei vaadi merkittävästi ylimääräistä julkista rahoitusta, sillä tuki korvaa suuren osan nykyisistä tuista.

Perustulo parantaa erityisesti pienyrittäjien, opiskelijoiden, tutkijoiden, toimeentulotuella elävien, pätkä- ja silpputyöläisten, freelancereiden, luovan työn tekijöiden ja urheilijoiden asemaa. Ne, joilla tulot tulevat epäsäännöllisesti tai satunnaisina piikkeinä, saisivat toimeentulonsa turvaksi perustulon, jota muut saadut tulot eivät vähennä. Heidän ei tarvitsisi taistella tukiensa puolesta, eivätkä he joutuisi tulo- tai kannustinloukkuihin.

Perustulo sopii yhteen puolueen muidenkin tavoitteiden kanssa. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä kunnioittaa huonosti asiakkaidensa yksityisyyttä. Jatkuva tuensaajien rahankäytön seuraaminen on paitsi tehotonta, myös nöyryyttävää. Perustulo sopii yleisemmälläkin tasolla piraattiliikkeen henkeen. Sen myötä tarpeeton kontrolli ja byrokratia vähenisivät ja ihmisten valinnanvapaus kasvaisi.

Muista puolueista pisimmälle mietitty perustulomalli on vihreillä. Piraattipuolueessa vihreiden perustulomallia pidetään hyvänä lähtökohtana keskustelulle.

https://rahajatalous.wordpress.com/2012/02/02/bruttokansantuote-ja-talouskasvu/

Image courtesy of jesadaphorn at FreeDigitalPhotos.net

tiistai, 31. maaliskuu 2015

Yksilöiden ja organisaatioiden konflikteista

”Päälle kaatuvien ongelmien ratkaisusta pitäisi päästä toivottavan tulevaisuuden rakentamiseen. Se tarkoittaa valintojen tekemistä vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien pohjalta, ja yli vaalikausien kurkottavaa strategista ajattelua. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja tulevaisuusselonteko ovat nostaneet Suomen tunnetuksi tulevaisuusajattelussa, ja nyt on aika ottaa seuraavia askelia”, toteaa valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston kansliasta.

http://www.foresight.fi/2015/03/20/tiedote-strateginen-hallitusohjelma-vaatii-ennakointitietoa/

hukkaputki.jpg

Mikä on yksilön elämän tarkoitus? Kuka on hyvä ja kuka huono kansalainen?

Onko yksilö olemassa yhteiskuntaa varten, vai yhteiskunta yksilöitä varten?

Kun yhteiskunta ahdistaa, lait ja sääntely ovat käsittämättömän monimutkaisia, kiellot ja rangaistukset singahtelevat jokaisen byrokraatin luukulta… tulee mieleen mm. tällaisia vaihtoehtoja: https://www.facebook.com/muutos/timeline

Jos talousmahdit ovat Hamelnin pillipiipari, ja yksilöt se rottalauma… http://www.slideshare.net/tuylaant/populism-as-politics-of-personal-experience-the-case-of-suvivirsi  …rotat vaeltavat lumouksen vallassa, tiedostamatta tilaansa,  pysähtymättä itse arvioimaan tekojaan vaikkapa näin http://hidastaelamaa.fi/2015/03/reagoivan-ja-aktiivisen-mielen-erot/ . Lasten suusta kuulee usein yllättäviä totuuksia.

Hallitseeko kansallisvaltioitakin raha ja ahneus? Kuka maksaa tarkoitushakuiset arvostettujenkin korkeakoulujen tutkimukset, joihin kokemattomat parlamentaarikot sokeasti joutuvat päätöksiä tehdessään luottamaan? Kuka tai ketkä ovat niitä nukkemestareita jotka nykivät verhojen takana naruistamme ja saavat meidät sätkimään haluamaansa suuntaan?

Kuka lietsoo pelkojamme? Ja saa meidät toimimaan paniikissa niiden pohjalta re-aktiivisesti. Jos olemme suvereeneja yksilöitä, jotka tekevät tietoisia valintoja omassa elämässään, toimimme pro-aktiivisesti ja luovasti elämän eri tilanteissa. Emme tyydy sammuttamaan pankkiiri-pyromaanien sytyttämiä tulipaloja ja korjaamaan kiilusilmäisten maailmanvalloittajien pommitusten jälkiä, vaan käytämme potentiaalimme rakentavasti ja inhimillisesti. Koska olemme ihmisyksilöitä.

Laki erotteleekin luonnolliset henkilöt ja luonnottomat yhteisöt, ainakin verotusasioissa.

Vuonna 2013 Konserniverokeskuksen asiakkaiksi on nimetty 4 400 yhtiötä. Näistä yksittäisiä yhtiöitä on 460. Loput asiakasyhtiöt kuuluvat yhteensä 560 konserniin.

Konserniverokeskuksen asiakasyhtiöiden osuus Suomen osakeyhtiöistä on alle kaksi prosenttia, mutta niiden osuus koko maan yhteisöveron määrästä on ollut vuosittain noin 50 prosenttia. Lisäksi niiden kautta kulkee veronsaajille suuri osa arvonlisäverotuksen ja palkansaajien verotuksen rahavirroista.

Konserniverokeskuksen asiakkaat ovat myös tärkeitä verotuksen perusteena käytettävien tietojen antajia. Niiden palveluksessa työskentelee lähes joka toinen yksityisen sektorin palkansaaja Suomessa.”*

Koska nämä 2% Suomen osakeyhtiöistä maksavat noin paljon yhteisöveroja, onko niillä myös suhteessa yhtä paljon valtaa valtakunnallisessa päätöksenteossa? Pitäisikö olla?

Miten suomalaisen yksilönvapaudet määrittyvät?

Kansalaisuuslaki 2§: Tässä laissa tarkoitetaan: 1) kansalaisuudella yksilön ja valtion välistä lainsäädännöllistä sidettä, joka määrittää yksilön aseman valtiossa ja jolla määritetään yksilön ja valtion välisiä keskeisiä oikeuksia ja velvollisuuksia.

Onko yksilön ja yhteisön välillä konflikti? Huolehtiiko maamme hallitus, ministeriöt ja virkamiehet ynnä muut päättävissä asemissa olevat – siis hallintoihmiset – näiden ’keinotekoisten olioiden’, taloudellisten entiteettien, hyvinvoinnista ennen ihmisyksilöiden hyvinvointia? Mitä tarkoittaa maan kilpailukyky, mitä tarkoittaa jatkuva taloudellinen kasvu, mitä tarkoittaa kestävyysvaje? Miksi edellä mainittujen puutteesta syyllistetään ja piiskataan kaikkein vallattominta kansanosaa, työmyyriä ja työttömiä?

Tähän pohdintaani näyttää kertyvän enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Uutisia kuunnellessani ja lukiessani olen ärsyyntynyt toimittajien tavasta kertoa, kuinka Suomi tarvitsee.., Venäjä kieltäytyy.., Apple johtaa.., metsäteollisuus on vaikeuksissa.., ravintosuosituksia ei noudateta.., ja puhutaan oikeisto sitä ja vasemmisto tätä. Kaipaisin henkilökohtaisempaa otetta tiedotuksessa – sanottaisiin suoraan kuka oikeistossa sanoi näin tai kuka vasemmistossa on tätä mieltä. Näin yleisöllä olisi mahdollisuus itse arvioida uutisen todellista merkitystä ja taustoja.

Vaikka toisaalta – jos jaksaa kuunnella vaikkapa kaikki päivän uutislähetykset läpi, alkaa aavistella miksi suomalaiset lukevat 7päivää –lehteä ja katsovat TV:stä suurinta painonpudottajaa.

Alunperin tähän purkaukseen minua innoitti talouspolitiikan professori Erkki Haaparannan lause Helsingin Sanomissa: "Valtiovarainministeriö ei tuota ensimmäistäkään laskelmaa kiristysten sosiaalisista vaikutuksista. Suomessa edes viranomaiset eivät tarjoa tietoa, jota tarvittaisiin järkevän talouspolitiikan pohjaksi."

Nyt kirjoitukseni sävy on ollut kapinahenkisesti yhteisö vastaan yksilö, vaikka sen pitäisi olla Piraattipuolueen vaaliohjelman mukaisesti näin:

Hyvinvoiva yhteiskunta kehittyy hyvinvoivista yksilöistä. Yksilöllistä hyvinvointia rakentaa puhdas ympäristö, riittävä toimeentulo sekä kyky toimia mielekkäästi osana yhteiskuntaa. Vauhdilla etenevä teknologinen kehitys tarjoaa entistä enemmän innovatiivisia mahdollisuuksia elintason kohentamiseen. Tärkein niistä on maailmanlaajuiseen tiedonvälitykseen sopiva, kaikkien käsillä oleva viestintäverkko, Internet. Sen avulla voidaan välittää oppia ja kulttuuria, pääomaa, tilannekuvaa maailmalta sekä mielipiteitä. Teknologian tarjoamien edistysaskeleiden tulee kehittää yleistä, koko yhteiskunnan kattavaa, hyvinvointia.

Maailman monimuotoistuessa on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun ja henkilökohtaisten mahdollisuuksien toteutumiseen. Lakien ja säädösten on oltava selkeitä, ja niiden tulee kohdella kaikkia osapuolia tasavertaisesti. Kaikkien kansalaisten, yhteiskunnallisten toimijoiden ja puolueiden on saatava osallistua tasa-arvoisesti demokraattiseen prosessiin. Päätöksenteon avoimuutta ja mahdollisuuksia osallistumiseen on lisättävä. ”

Kuvat kertovat enemmän kuin sanat, katso:  http://www.foresight.fi/kev-tulevaisuuskuvat/

http://www.vero.fi/fi-FI/Konserniverokeskuksen_asiakkuus

 

perjantai, 20. maaliskuu 2015

Mikä estää järjen käytön hallinnossa?

Piraattipuolue on Vapauspuolue. Valtion keskeisimpiä tehtäviä on turvata kansalaistensa vapaus: sen täytyy sekä suojella yksilöitä vapauden loukkauksilta että ylläpitää sellaisia olosuhteita, joissa tärkeiden vapaiden valintojen tekeminen on sekä mahdollista että mielekästä.

Ihmisellä on oikeus vapauteen ja itsensä toteuttamiseen, kunhan henkilön toiminta ei uhkaa muiden vastaavia tunnustettuja oikeuksia.

Vapaan kansalaisen itsensä toteuttamista edesauttaisi sosiaaliavun hakemisesta eroon pääseminen, ja maamme siirtyminen perustulomalliin.

Sosiaaliturvan tulee pääosin perustua kaikkien kansalaisten vastikkeettomaan perustuloon, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason ja kannustaa hankkimaan ylimääräisiä tuloja. Perustulo ei vaadi merkittävästi ylimääräistä julkista rahoitusta, sillä tuki korvaa suuren osan nykyisistä tuista.

Perustulo helpottaa erityisesti epäsäännöllisten tulojen saajia kuten pienyrittäjiä, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä, sillä tulojen saanti ei leikkaisi perusturvaa tai edellyttäisi tukien uudelleen anomisia, kuten nykyisessä järjestelmässä, vaan kaikki palkkatulo kasvattaisi käteen jäävää summaa.

Sosiaaliturvan asiakkaiden tilitietojen järjestelmällistä tutkimista ei voida hyväksyä, sillä se loukkaa räikeästi yksityisyydensuojaa. Perustulon käyttöönotto vähentää tarpeetonta byrokratiaa ja yksityisasioiden ruotimista.

Piraattipuolue kannattaa perustulojärjestelmän käyttöönottoa usean vuoden kestävänä siirtymäaikana, jossa vähitellen siirretään osia opintotuesta, perustoimeentulotuki, työmarkkinatuki, peruspäiväraha, kansaneläke ja asumistuki perustulon piiriin. Perustulon rahamäärä tulee määräytymään sen mukaan, millainen taso osoittautuu riittäväksi sitä nostavien toimeentulolle ja parhaiten edistää työmarkkinoiden toimivuutta.

Nykyisen perustoimeentulotuen laskenta sekä maksatus siirtyvät koko maassa Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta lähtien. Hallitus arvioi, että päätöksen myötä kuntien hallintokustannukset laskevat noin 80 miljoonalla eurolla. [1]

Perusosa on osa perustoimeentulotukea. Perusosa on vuonna 2015 yksin asuvalla 485,50 euroa kuukaudessa. Perusosalla toimeentulotuen saajan pitää kattaa:

*ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset, televisiolupa, puhelimen käyttö sekä harrastus- ja virkistystoiminta.

Perusosan lisäksi perustoimeentulotukea annetaan tarpeellisen suuruisiin asumismenoihin, kuten vuokraan tai vastikkeeseen, vesimaksuun, lämmitykseen, sähkölaskuun ja kotivakuutusmaksuun sekä vähäistä suurempiin terveydenhuollon menoihin (esimerkiksi reseptilääkkeet). [2]

Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäisi edelleen kuntien sosiaalitoimen jaettavaksi.

Tämän Kelan maksettavaksi siirtyvän perustoimeentulotuen muuttaminen perustuloksi jollakin järkevällä mallilla ei luulisi olevan ylipääsemätön ongelma, kun rakenteet sen toteuttamiseksi on miltei jo luotu.

Valtaosa poliittisista puolueista kannattaa perustulokokeiluja tai perustuloon siirtymistä. Esillä on ollut monenlaisia laskelmia ja malleja, eikä perustulon määrästä olla vielä päästy yksimielisyyteen. Tähän keskusteluun kannattaa nyt paneutua kaikkien puolueiden yhteistyöllä, ajattelemalla koko kansan etua ja unohtamalla ideologiset eturistiriidat.

Perustuloon siirtyminen muuttaisi ja selkeyttäisi myös sote-uudistuksen rakennetta. Miten perustulo sekä sosiaali- ja terveydenhuolto sitten jatkossa rahoitettaisiin?

Hallitus päätti 29.8.2013 rakennepoliittisessa ohjelmassaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamisen vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia selvitetään laajapohjaisessa valmistelussa (mukana mm. parlamentaarinen edustus, eri rahoittajatahot ja järjestöt).

Työryhmän tehtävänä on (oli)

  •  laatia selvitys vaihtoehdoista, joilla voidaan selkiyttää sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta sekä poistaa sen ongelmia.

  • ottaa huomioon tuleva hallituksen esitys uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. 

  • ottaa huomioon palvelujen ja etuuksien saatavuus ja oikeudenmukainen kohdentuminen sekä terveydenhuoltolain ja potilasdirektiivin mukainen asiakkaan/potilaan valinnanvapaus

  •  ottaa huomioon opiskelijaterveydenhuollon, kuntoutuksen, vanhuspalveluiden, työterveyshuollon sekä lääkehuollon saatavuus

  • ottaa huomioon kaikki rahoituskanavat, kuten valtionosuudet, kuntien rahoitus, Kela, työeläke- ja vakuutusyhtiöt, työnantajat ja työntekijät, seurakunnat, potilasvakuutus ja muut vastuuvakuutukset sekä palvelujen käyttäjien maksamat asiakasmaksut

  • hyödyntää valmistelussa mahdollisuuksien mukaan tuloksia, joita saadaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen liittyvistä kokeiluista. 

Työryhmä päätti työnsä 18.3.2015, tuloksia en vielä löytänyt. [3]

Kuten yhden nappulan siirto shakkilaudalla vaatii kaikkien muiden nappuloiden aseman tarkastelua uuden tilanteen pohjalta, samoin on tässä politiikkapelissäkin. Piraattien asialistalla on myös vahvasti verotuksen selkeyttäminen, yksinkertaistaminen ja ajanmukaistaminen, joka helpottaisi näiden rahoituskanava -pohdintojen kanssa.

Tätä ylläkuvattua peliasetelmaa tutkimalla tulisi perattua hallinnosta ja virastoista paljon kalliita päällekkäisiä tasoja ja toimintoja, jo yksistään siitä koituu perustulon luomiseen tarvittavat säästöt jos tarkastelu tehdään realistisesti ketään suosimatta ja ketään unohtamatta.


 

[1] http://www.talouselama.fi/uutiset/paatos+tuli++toimeentulotuki+siirtyy+pois+sossun+luukulta/a2239930

[2] http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki

[3] http://www.stm.fi/monikanavaisen-rahoituksen-purkamisen-vaihtoehtoja-selvittava-tyoryhma