”Päälle kaatuvien ongelmien ratkaisusta pitäisi päästä toivottavan tulevaisuuden rakentamiseen. Se tarkoittaa valintojen tekemistä vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien pohjalta, ja yli vaalikausien kurkottavaa strategista ajattelua. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja tulevaisuusselonteko ovat nostaneet Suomen tunnetuksi tulevaisuusajattelussa, ja nyt on aika ottaa seuraavia askelia”, toteaa valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston kansliasta.

http://www.foresight.fi/2015/03/20/tiedote-strateginen-hallitusohjelma-vaatii-ennakointitietoa/

Mikä on yksilön elämän tarkoitus? Kuka on hyvä ja kuka huono kansalainen?

Onko yksilö olemassa yhteiskuntaa varten, vai yhteiskunta yksilöitä varten?

Kun yhteiskunta ahdistaa, lait ja sääntely ovat käsittämättömän monimutkaisia, kiellot ja rangaistukset singahtelevat jokaisen byrokraatin luukulta… tulee mieleen mm. tällaisia vaihtoehtoja: https://www.facebook.com/muutos/timeline

Jos talousmahdit ovat Hamelnin pillipiipari, ja yksilöt se rottalauma… http://www.slideshare.net/tuylaant/populism-as-politics-of-personal-experience-the-case-of-suvivirsi  …rotat vaeltavat lumouksen vallassa, tiedostamatta tilaansa,  pysähtymättä itse arvioimaan tekojaan vaikkapa näin http://hidastaelamaa.fi/2015/03/reagoivan-ja-aktiivisen-mielen-erot/ . Lasten suusta kuulee usein yllättäviä totuuksia.

Hallitseeko kansallisvaltioitakin raha ja ahneus? Kuka maksaa tarkoitushakuiset arvostettujenkin korkeakoulujen tutkimukset, joihin kokemattomat parlamentaarikot sokeasti joutuvat päätöksiä tehdessään luottamaan? Kuka tai ketkä ovat niitä nukkemestareita jotka nykivät verhojen takana naruistamme ja saavat meidät sätkimään haluamaansa suuntaan?

Kuka lietsoo pelkojamme? Ja saa meidät toimimaan paniikissa niiden pohjalta re-aktiivisesti. Jos olemme suvereeneja yksilöitä, jotka tekevät tietoisia valintoja omassa elämässään, toimimme pro-aktiivisesti ja luovasti elämän eri tilanteissa. Emme tyydy sammuttamaan pankkiiri-pyromaanien sytyttämiä tulipaloja ja korjaamaan kiilusilmäisten maailmanvalloittajien pommitusten jälkiä, vaan käytämme potentiaalimme rakentavasti ja inhimillisesti. Koska olemme ihmisyksilöitä.

Laki erotteleekin luonnolliset henkilöt ja luonnottomat yhteisöt, ainakin verotusasioissa.

”Vuonna 2013 Konserniverokeskuksen asiakkaiksi on nimetty 4 400 yhtiötä. Näistä yksittäisiä yhtiöitä on 460. Loput asiakasyhtiöt kuuluvat yhteensä 560 konserniin.

Konserniverokeskuksen asiakasyhtiöiden osuus Suomen osakeyhtiöistä on alle kaksi prosenttia, mutta niiden osuus koko maan yhteisöveron määrästä on ollut vuosittain noin 50 prosenttia. Lisäksi niiden kautta kulkee veronsaajille suuri osa arvonlisäverotuksen ja palkansaajien verotuksen rahavirroista.

Konserniverokeskuksen asiakkaat ovat myös tärkeitä verotuksen perusteena käytettävien tietojen antajia. Niiden palveluksessa työskentelee lähes joka toinen yksityisen sektorin palkansaaja Suomessa.”*

Koska nämä 2% Suomen osakeyhtiöistä maksavat noin paljon yhteisöveroja, onko niillä myös suhteessa yhtä paljon valtaa valtakunnallisessa päätöksenteossa? Pitäisikö olla?

Miten suomalaisen yksilönvapaudet määrittyvät?

Kansalaisuuslaki 2§: Tässä laissa tarkoitetaan: 1) kansalaisuudella yksilön ja valtion välistä lainsäädännöllistä sidettä, joka määrittää yksilön aseman valtiossa ja jolla määritetään yksilön ja valtion välisiä keskeisiä oikeuksia ja velvollisuuksia.

Onko yksilön ja yhteisön välillä konflikti? Huolehtiiko maamme hallitus, ministeriöt ja virkamiehet ynnä muut päättävissä asemissa olevat – siis hallintoihmiset – näiden ’keinotekoisten olioiden’, taloudellisten entiteettien, hyvinvoinnista ennen ihmisyksilöiden hyvinvointia? Mitä tarkoittaa maan kilpailukyky, mitä tarkoittaa jatkuva taloudellinen kasvu, mitä tarkoittaa kestävyysvaje? Miksi edellä mainittujen puutteesta syyllistetään ja piiskataan kaikkein vallattominta kansanosaa, työmyyriä ja työttömiä?

Tähän pohdintaani näyttää kertyvän enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Uutisia kuunnellessani ja lukiessani olen ärsyyntynyt toimittajien tavasta kertoa, kuinka Suomi tarvitsee.., Venäjä kieltäytyy.., Apple johtaa.., metsäteollisuus on vaikeuksissa.., ravintosuosituksia ei noudateta.., ja puhutaan oikeisto sitä ja vasemmisto tätä. Kaipaisin henkilökohtaisempaa otetta tiedotuksessa – sanottaisiin suoraan kuka oikeistossa sanoi näin tai kuka vasemmistossa on tätä mieltä. Näin yleisöllä olisi mahdollisuus itse arvioida uutisen todellista merkitystä ja taustoja.

Vaikka toisaalta – jos jaksaa kuunnella vaikkapa kaikki päivän uutislähetykset läpi, alkaa aavistella miksi suomalaiset lukevat 7päivää –lehteä ja katsovat TV:stä suurinta painonpudottajaa.

Alunperin tähän purkaukseen minua innoitti talouspolitiikan professori Erkki Haaparannan lause Helsingin Sanomissa: "Valtiovarainministeriö ei tuota ensimmäistäkään laskelmaa kiristysten sosiaalisista vaikutuksista. Suomessa edes viranomaiset eivät tarjoa tietoa, jota tarvittaisiin järkevän talouspolitiikan pohjaksi."

Nyt kirjoitukseni sävy on ollut kapinahenkisesti yhteisö vastaan yksilö, vaikka sen pitäisi olla Piraattipuolueen vaaliohjelman mukaisesti näin:

“Hyvinvoiva yhteiskunta kehittyy hyvinvoivista yksilöistä. Yksilöllistä hyvinvointia rakentaa puhdas ympäristö, riittävä toimeentulo sekä kyky toimia mielekkäästi osana yhteiskuntaa. Vauhdilla etenevä teknologinen kehitys tarjoaa entistä enemmän innovatiivisia mahdollisuuksia elintason kohentamiseen. Tärkein niistä on maailmanlaajuiseen tiedonvälitykseen sopiva, kaikkien käsillä oleva viestintäverkko, Internet. Sen avulla voidaan välittää oppia ja kulttuuria, pääomaa, tilannekuvaa maailmalta sekä mielipiteitä. Teknologian tarjoamien edistysaskeleiden tulee kehittää yleistä, koko yhteiskunnan kattavaa, hyvinvointia.

Maailman monimuotoistuessa on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun ja henkilökohtaisten mahdollisuuksien toteutumiseen. Lakien ja säädösten on oltava selkeitä, ja niiden tulee kohdella kaikkia osapuolia tasavertaisesti. Kaikkien kansalaisten, yhteiskunnallisten toimijoiden ja puolueiden on saatava osallistua tasa-arvoisesti demokraattiseen prosessiin. Päätöksenteon avoimuutta ja mahdollisuuksia osallistumiseen on lisättävä. ”

Kuvat kertovat enemmän kuin sanat, katso:  http://www.foresight.fi/kev-tulevaisuuskuvat/

http://www.vero.fi/fi-FI/Konserniverokeskuksen_asiakkuus